Temppelialue suurkaupungin sydämessä

Jou!

   Hyppäsin tänään taas prätkän kyytiin ja lähin kiertää kaupunkia. About vartin ajelun päästä saavuin Giac Lam Pagodaan, jonkin sortin temppelialueelle. Lukemani mukaan on suhteellisen suosittu nähtävyys. En yleensä ole mikään kulttuuri-immeinen, mutta miksipä näitä ei kävisi katsomassa, kun kerta täällä on?

7-kerroksinen pytinki

   Eli tää Giac Lam Pagoda on rakennettu 1744, ja on siten yks vanhimpia temppeleitä kaupungissa. Ajan saatossa kaupunki on pikkuhiljaa kasvanut yhä isommaks, ja nyt tää puistomainen temppelialue on suurkaupungin keskellä. Temppelialueen ympäri kuitenkin kiertää muurit, jotka vaientaa liikenteen melut. Temppelialueella on monia rakennuksia, joista osaan ei turistit pääse. Alueella näkyi muutamia munkkeja mietiskelemässä/kävelemässä. Pihalla oli myös joitain todella vanhoja hautamonumentteja, kelle lie keisarille yms. kuuluneet. Pihalla oli myös iso Bodhi Tree (suomennusta en tiedä, puu kuitenkin), jonka messissä oli jotain Siddhartha Gautaman pyhäinjäännöksiä (eli buddhalaisuuden perustajan).

    Itse pagodissa yhessä tilassa oli joku häppeninki menossa, rukoushetki tai vastaava. Paikallisia oli koko tila täynnä, ja hoilasivat jotain suitsukkeiden seassa. En iha kehannut mennä häirihtee. Noh, lähin kiertelee sit muuta osaa rakennuksesta. Yhessä osassa paikkaa oli pitkät seinät ja hyllyt täynnä ruukkuja, joissa jokaisessa oli pieni ihmisen kuva ja päivämääriä. Nää ruukut oli siis ihmisten tuhkia. En sen tarkemmin jäänyt pälyilemään tekstejä tarkemmin, mutta osa ruukuista näytti olleen sata vuotta vanhoja. Ruukkujen ympärille oli myös tuotu erilaisia pieniä koristeita ja syömistä/juomista. Lienee buddhalainen tapa kunnioittaa kuolleita.

Vasempaan suuntaan ku
lähetään nii löytyy mun kämppä

Suhteellisen kiero puu

   Tapasin muuten suomalaisiakin! Olin just lähössä ulos käppäilee huoneesta, kun kuulin portaikosta suomenkielistä sölkötystä. Avasin sit oven ja sanoin "tänne on näköjään muitakin suomalaisia eksynyt". Siinä sit puitiin hetkinen. Ihmettelivät kovasti, miten joku toinen suomalainen on eksynyt tänne syrjäkadulle (yritin ladata videon tän mestan sijainnista, mutta ainaskaan tällä netillä ei suostu lataamaan). Mutta on oikeestaan iha hyvä, että tää mesta on sivukujalla. Kävelymatka ihmisten ilmoille kestää minuutin, mutta melu ulkoa ei tänne asti kanna. Tää majoituspaikkahan on varmaan erään pariskunnan koti, jossa on yläkerrassa muutamia huoneita vieraille. Esim. paikan isäntä nukkuu yönsä "respan" lattialla, vieressään pieni keittiö, tv ja tietokone. Itse vierashuoneet on kyllä tasokkaita ja isoja.

      Suuri ero Khao Saniin on muuten, että kun Khao Sanilla 90% oli länkkäreitä ja 10% paikallisia, niin täällä luvut menee toisinpäin. Siellä täällä näkee valkoihoisia, mutta suurin osa jengistä täällä on paikallisia.

Buddha ja edessä pagodi

   Muuten, jos joskus satutte käymään Vietnamissa, niin käykeehän vietnamilaisessa öljyhieronnassa. Saapi rahalleen vastinetta.

   En siis saa tänäänkään laitettua sitä videota skopan kyydistä, koska tää ei rupee lataamaan sitä blogiin. Ehkä saan sen joskus ladattua, ehkä en.

Pagodin etupiha

Hautamonumentteja (ainaski mun käsityksen mukaan)

Ruukkuja

Kunnon sali!