The Mighty Mekong

Tervehdys kaikki,

    Herätyskello soida piipatti kymmenen yli kuuden tänä aamuna. Kävin nopsaan syömässä, ja hyppäsin sit bussiin. Napattiin vielä kyytiin muutamasta paikasta immeisiä, ennen ku lähettiin kohti Mekongin suistoa.

Satama-alue...jossain..

   Menomatkan bussissa pääosin koomasin. Välillä tuli höpöteltyä niitä näitä erään englantilaisen matkustelijan, Catherinen, kanssa. Catie on minun tavoin yksin matkustelija. Vietnamissa hän aikoo olla kuukauden, takana jo Thaimaa, Laos ja Kambodza. No eniwei, menomatkalla pysähdyttiin suhteellisen erikoiselle taukopaikalle. Tai erikoinen se länkkärin mielestä oli, lähes vieri vieressähän noita näkyi kuitenkin olevan. Eli täällä ei ollut ruokapöytien ympärillä lainkaan tuoleja, vaan tolppiin oli sidottu 4 riippumattoa, jotka muodostivat neliön pöydän ympärille.

Veneestä kuvattua

   Päästiin sit parin tunnin ajon jälkeen satamaan (mulla ei oo käsitystä paikan nimestä, eikä ees sen tarkemmasta sijainnistakaan). Hypättiin sit pitkähäntäveneeseen, joka lähti viemään meijän 14 hengen porukkaa yhtä jokihaaraa pitkin kohti seuraavaa etappia. Nää jokihaarat on aika siistejä. Kuvia niistäkin löytyy.

   Päästiin maihin, jossa meille esiintyi joku paikallinen bändi, samalla ku vedettiin tuntemattomaksi jäänyttä teetä, sekä hedelmiä. Hedelmät, tee, ja musiikki sinänsä oli hyvää. Ainoastaan sitä outoa kiljuvaa laulutapaa en ymmärrä, mikä täälläpäin tuntuu olevan yleistä. Kitaraa se jäbä soitti hyvin.

    Musiikkiesityksen jälkeen mentiin vierailee viidakon keskellä olevaan "coconut candy factoryyn". Eli kookosmaitoo vatkaillaan pari tuntia, jonka jälkeen se muuttuu kovemmaks, vähän kuin toffeeks, ja sit paloitellut palat kääritään käsin karkkipapereihin. Paikalla oli myös viinamaistiaiset. Tarjolla oli perinteistä kookosviinaa, sekä käärme/korppi-viinaa. Eli isoon purkkiin täynnä viinaa oli sullottu lisäks viis kokonaista käärmettä ja yks korppi sulkineen päivineen. Muut meijän ryhmästä ei kehannut käärmes/korppi-viinaa maistella, mutta meitsihän tietty maistoi. Yllättävän mieto, luulin että olisi poltellut enemmän. Muutenhan soppa maistuikin sitten ihan perinteiseltä käärmeen ja korpin sekoitukselta. Meijän ryhmässä muutama suositteli Laosilaista Lao Lao-pontikkaa, jota pitää ehkä maistella sitten kun sen aika on.  Kokemuksen syvällä rintaäänellä kuitenkin varoittivat, että vaikka Lao Lao ei vaikutakaan niin vahvalta (kuten ei käärmes/korppi-viinakaan vaikuttanut), niin sanoi sen vastaavan teholtaan noin kasikymppistä. Eli vahvaa tavaraa on.

Jokihaaraa pitkin

   Hypättiin sit hevoskärryjen kyytiin ja matka jatkui. Ajeltiin paikallisten kylän läpi, jota ei todellakaan ollut turismi ainakaan silmin nähden koskettanut. Mielenkiintoisia maisemia siellä. Saavuttiin sit pienemmän jokihaaran rantaan, josta matka jatkui pienillä melakäyttöisillä veneillä. Itsehän herrasmiehenä annoin Catien ottaa vastuun melontapuuhista, kun itse keskityin kuvaamiseen :D (Tosin veneissä oli jokaisessa paikallinen meloja melomassa, mutta turistit saivat halutessaan meloa ylimääräisillä meloilla). Mutta hienot oli taas maisemat. Puut kaartuivat jokihaaran ympärille luoden tunnelimaista tunnelmaa (onpas hauska yhdistelmä, tunnelimaista tunnelmaa), eikä aikaisemman veneen moottorin pärinää enää ollut.

Häijynoloinen fisu

    Hetken melonnan jälkeen vaihettiin paattia moottoroituun versioon ja ajeltiin ruokapaikalle. Meijän porukalle oli järjestetty juhlapäivällinen. Kaikenlaista settiä oli tarjolla, myös erittäin oudon näköistä kalaa. Kala ei juurikaan maistunut miltään, mutta kyllä sitä nälkäänsä söi. Mutta mikä oli hienoa, niin meijän porukan ryhmähenki oli hyvä. Porukassa naurettiin ja juteltiin paljon. Mukana oli mm. yks just naimisiin mennyt australialainen pariskunta, joka oli nyt häämatkallaan Vietnamissa.

Big Buddha

   Syönnin jälkeen ajeltiin jokihaaraa pitkin ison veneen luo, jolla seilailtiin takas satamaan. Satamasta matka jatkui sit takas Saigonin suuntaan. Matkalla pysähdyttiin vielä puoleks tunniks eräälle temppelialueelle, jossa oli pari pirun isoa buddhapatsasta.

   Huomiseks sovittiin illalle tärskyt Catien kaa. Lähetään viettää meikäläisen viimeistä iltaa Vietnamissa. Katotaan mitä keksitään.

The Mighty Mekong

Temppelialueen portti